Kesäkuun on alkanut

pihamaalla puuhastelessa minkä töiltä ja vesisateelta on pystynyt. Vettä on kyllä satanut kiitettävästi ja tuullut niin että pitää pitää vaatteita päällä ettei lähde tuulen mukaan.

Perennapenkkiin oli talvella mieltynyt Mauri Myyrä ja hänen puolisonsa Meeri... tai ainakin sille se keväällä näytti. Aikas monta kukkaa oli hävinnä, joten perkasin toisen pään siitä ja istuttelin siihen uutta

Onneksi sain pienen särkyneensydämen ja unikon juurakoita. Vanhempia kukkia jaoin ja laitoin niitä uusiin paikkoihin. Tänään ostin leimurakkauden ja keijunkukan taimia lisäksi tuohon. Aikas surkeen näköistä vielä, toivottavasti lähtevät kasvamaan..

Toinen puoli penkistä ei ollut mielettänyt vaan siinä säästyi perennat

Onneksi myöskin kalliokielot oli säilyneet

Nyt kun vaan lämpenis ne puhkeis kukkaan. Muutama sisukas narsissi jaksaa vieläkin kukkia.

Terijoen salavat olivat saaneet osansa. Myyrät oli tuhonna lumen alta, jänikset lumen päältä, ja lumi oli halkonut loput, joten ne sai sahasta 

Tuota yhtä en ( vielä ) raaskinu katkoa. Vielä on kolme käymättä läpi, miten niille käy..

Oli ihana yllätys kun toinen omppupuu näyttää selviävän ja siinä on 

nuppuja. Mutta toinen on vielä epävarman näköinen selvitäkkö vai ei 

Vähemmän vaurioita saanut herttavuorenkilpi penger kukkii eka kerran näinkin paljon 

Ja tuomipihlajoita ei hetkauta mikään.

Tuijien juuressa on sekalainen seurakunta eri kukkia ja iso kivi. Mintun mielestä tuolle kivelle kuuluu jääkarhu. Viime lauantaina oli karhu ilmestynyt sinne :) 

Terveisiä vävyille että kukka oottaa eteisessä :)

Kulleron keltaista kesäkuuta kaikille :)